Dogio Logo Mobile
Koiran pihakäytös – aitarallia vai rauhallista pihassa oleilua?

Koiran pihakäytös – aitarallia vai rauhallista pihassa oleilua?

Oma piha luo illuusion koira-arjen helppoudesta

Iso piha on monelle koiranomistajalle helpotus, sillä koiralla on enemmän tilaa liikkua vapaana. Se antaa ihmiselle kenties helpotuksen silloin, kun ei jaksa tai ehdi ulkoiluttaa koiraa. Tai koiran kanssa ulkoillaan pihalla silloin, kun ihminen tekee omia puuhiaan esim. puutarhatöiden kanssa. Usein aidatun pihan tuoma mielikuva vapaana temmeltävästä koirasta kääntyykin omistajaa vastaan, kun koira alkaa reagoida aidan ulkopuolella tai aidattoman piha-alueen ulkopuolella liikkuviin kulkijoihin. Ongelman syy on usein hyvin yksinkertainen: koiraa ei ole opetettu olemaan pihalla. Miksipä olisi. Piha on aidattu ja aidan tuoma turvallisuuden tunne saa omistajan laskemaan koiran huolettomasti ovesta ulos, kun ei ole vaaraa, että koira katoaisi pihasta. Ongelmana onkin siis se, että omistaja ei joko ole paikalla tai keskittyy muihin asioihin kuin koiraan ja sen käytökseen, jolloin koira saa vapaasti harjoitella erilaisia, usein melko äänekkäitä taitoja ohikulkijoita havaitessaan. Pihakäytöstaitoja pitää siis harjoitella.

Koiran tehtävä on vartioida pihapiiriä

Useiden koirarotujen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut vartioida pihapiiriä. Tämä ei koske vain suuria koirarotuja, kuten saksan- tai belgianpaimenkoiria, molosseja tai laumanvartija -rotuisia koiria, vaan myös pienemmät terrierit tai pystykorvat ovat olleet maatiloilla aikoinaan tehokkaitakin ilmoittajia, mikäli tontin lähistölle saapuu joku kutsumaton vieras. Nämä koirat siis luontaisestikin reagoivat reviirille lähestyviin kulkijoihin, joten työtä tämän tyyppisten koirien kanssa on vähintään tuplaten esimerkiksi seurakoiriin verrattuna. Toiset rodut on jalostettu vartioimaan aluetta ja reagoimaan vain, kun siihen on todellista tarvetta. Toiset taas ilmoittavat haukkumisella lähestyvästä kohteesta tai ”vaarasta”. Osa koirista taas toimii itsenäisemmin ja reagoi uhkaan omatoimisemmin. Pihakäyttäytymistä mietittäessä onkin pohdittava, millä tavoin koirasi toimii rodunomaisesti pihaa lähestyviin kulkijoihin ja tämä tieto antaa jo osviittaa siitä, miten paljon töitä sinulla on tehtävänäsi asian harjoittelun kanssa. Vartiointiin taipuvaisten rotujen kanssa ei kaikkea vartiointia saa pois, mutta tärkeää on opettaa, minkälaisiin asioihin on tarpeellista reagoida. Urbaanissa ympäristössä on paljon enemmän häiriöitä kuin maaseudulla, joten on jo koirallekin hyvin stressaavaa, jos kaikkiin asioihin pitäisi reagoida.

Pihan vahtiminen tarjoaa koiralle viihdykettä

Tylsistyneelle koiralle pihan vahtiminen ja ympäristön kontrolloiminen on äärimmäisen hyvää viihdykettä. Usein ison pihan omaavat koiranomistajat saattavat tuudittautua siihen, että koiran voi päästää pihalle kuluttamaan toiminnan- ja liikunnantarpeensa. Tässä kohtaa tulee jo ensimmäinen virhearvio pihakäyttäytymisen osalta. Jos päästät ovesta ulos koiran, joka on täynnä virtaa ja toiminnantarmoa, miten luulet sen reagoivan, jos se havaitsee jonkin ärsykkeen pihan lähettyvillä? Koira tarvitsee keskimäärin 1-2h liikuntaa ja ympäristön tutkimista päivittäin rodusta ja yksilöstä riippuen. Tämän lisäksi koirat yleensä tarvitsevat päivittäin myös tekemistä, eli aktiviteetteja ja virikkeitä 30min -2h, joihin se voi tyydyttää lajilleen ja rodulleen tyypillisiä käyttäytymistarpeita. Jos koiran ainut huvi on takapihalla käyskentely, ympäristön tarkkailu tai ehkä kenties pallon perässä juoksentelu, niin niillä ei aktiivisen koiran toiminnan tarvetta tyydytetä. Pihaa voidaan toki hyödyntää liikkumiseen sekä koiran virikkeistämiseen ja aktivointiin, mutta koira tarvitsee myös liikuntaa kodin ulkopuolella, jossa se pääsee tutkimaan ympäristöään koiramaiseen tapaan. Mikäli koira ei saa tarpeeksi tekemistä, tällöin aidan takana kulkevat ihmiset, toiset koirat tai muut eläimet tarjoavat koiralle sille erinomaista viihdykettä, joka usein ei ole niin omistajan kuin ohikulkijoidenkaan mieleen. Eli ensimmäisenä, kun lähdet opettamaan koirallesi hallittua pihakäytöstä, huolehdi koiran liikunnan ja toiminnantarpeen tyydyttämisestä muilla keinoin, kuin pihan vahtimisen.

Koulutus alkaa jo pentuiässä

Kun pihan ohi kulkee ihmisiä tai muita kulkijoita, miten koirasi pentuna näihin reagoi? Usein pentu ei ole kovin kiinnostunut ympäristön ulkopuolella olevista asioista, vaan se haluaa pysytellä turvallisen välimatkan päässä omistajasta. Tämä onkin paras aika käyttää hyödyksi pihakäyttäytymisen opettamiselle ja opettaa koiraa seuraamaan ympäristöään rauhallisesti ja välinpitämättömästi. Kun koiraa palkitaan silloin, kun joku lähestyy pihapiiriä, alkaa pentu mieltää pihaa lähestyvät kulkijat mukaviksi asioiksi. Työ aloitetaan siis jo pentuna ja tärkeää onkin harjoitella rauhallisesti oleskelua pihalla ja ympäristön tarkkailua yhdessä omistajan kanssa. Pihalla vietetäänkin aikaa yhdessä.

Ongelmat alkavat yleensä koiran kasvaessa ja sen itsenäistyessä n.5-9kk iässä. Tällöin omistaja on ehkä jo tuudittautunut siihen, että pentu puuhailee omiaan tai ei kiinnostu ympäristössä olevista liikkujista. Tällöin koulutus kuitenkin jatkuu. Edelleen koiran kanssa oleillaan pihalla yhdessä ja tarkkaillaan ohikulkijoita, niistä kuitenkaan suurempaa numeroa tekemättä. Koiraa palkitaan siitä, kun se rauhallisesti katsoo ohikulkijoita ja tarvittaessa ohjataan jonkin sallitun tekemisen pariin. Koiraa ei siis päästetä pihalle harjoittelemaan omatoimisesti erilaisia toimintastrategioita, vaan koiran kanssa opetellaan pihakäytöksen taitoja yhdessä.

Naapurisopu koetuksella?

Koiran haukkuminen tai karkailu kotipihasta naapurin puolelle voi saada naapurisovun koetukselle. On tärkeää ottaa huomioon naapurit, sillä kaikki ihmiset eivät pidä koirista, toiset voivat jopa pelätä niitä tai eivät muutoin halua, että koirasta aiheutuu heille häiriötä. Ja tämä kuuluu koiranomistajan vastuulle. Huolehtia, ettei omasta koirasta aiheudu haittaa muille. Siksi on tärkeää aloittaa pihataitojen harjoittelu jo pennusta pitäen, jotta ongelmia ei syntyisi lainkaan.

Mikäli aidan molemmilla puolilla asuu toistensa pahimmat viholliset, on tärkeää sopia yhteisestä harjoittelusta. Aidalla provosoivasti haukkuva koira ei edistä koulutusta, vaan koulutukseen on tärkeää molempien omistajien sitoutua. On hyvä sopia ennen koulutuksen aloittamisesta vuorot, jolloin koirat voivat ulkoilla pihalla vapaammin ilman huolta aidalla rähjäävästä parivaljakosta, sekä harjoitteluajat, jolloin molempia koiria koulutetaan yhtä aikaa. Näin harjoittelu onnistuu, kun koirat eivät pääse rähisemään aidan molemmin puolin hallitsemattomasti, eli pystyt ennaltaehkäisemään väärän käyttäytymisen omatoimisen harjoittelun ja saatte luotuja harjoitustilanteita molempien koirien koulutukseen.

Entä jos koira on jo oppinut rähisemään ohikulkijoille?

Kouluttajan vinkit pihaharjoitteluun.

1. vinkki

Älä päästä koiraa omatoimisesti ulkoilemaan kytkemättömänä ennen kuin käytös on saatu muutettua toivotunlaiseksi. Joka kerta kun koira pääsee rähisemään aidan vierelle ohikulkijoille, käytös vahvistuu. Koira voi saada vahvisteen joko poistuvasta ohikulkijasta, koska rähinällähän lähtökohtaisesti pyritään karkottamaan reviirille tulevat uhat. Kun ohikulkija (koiran mielestä) poistuu sen haukkumisen vuoksi, voi koira tyytyväisenä paukutella henkseleitään ja kokeilla samaa toimintamallia myös seuraavalla kerralla. Aidalla rähinä lisää myös koiran stressihormonien määrää elimistössä. Ei mitenkään ihan rippusen verran, vaan ihan kauhakaupalla. Usein toistuessaan koiran elimistö ei ennätä palautua kiihdyttävien tilanteiden välillä, joten koira on kuin viulunkieli, joka vain odottaa katkeamistaan seuraavasta pienimmästäkin ärsykkeestä. Eli mitä useammin rähinä ohikulkijoille toistuu, sitä vaikeampaa sitä on kouluttaa pois.

2. vinkki

Siedätä koiraa ohikulkijoihin tarjoamalla koiralle mielekästä tekemistä pihalle. Kun koiralla on mielekästä tekemistä, johon se voi suunnata toiminnantarmonsa, ei koira niin herkästi reagoi ohikulkijoihin. Ja samalla koira siedättyy asteittain paremmin ohikulkeviin ihmisiin. Tällöin on myös varmistettava, ettei koira pääse kesken touhujen lähtemään ohikulkijoiden perään tai ettei koiralle tule tarve puolustaa saatuaan aarretta (esim. luu tai virikelelu) entistä hanakammin. Harjoituksen tarkoituksena on tehdä ns. passiivista harjoittelua, eli totuttaa ja siedättää koiraa asteittain siihen, että pihan ohi kulkee erilaisia häiriöitä ja se voi keskittyä omiin touhuihinsa häiriöistä välittämättä. Muista myös, ettei touhujen loputtua koiraa jätetä valvomatta tarkkailemaan ohikulkijoita ja harjoittelemaan ei toivottuja käyttäytymistapoja.

3. vinkki

Vastaehdollistaminen, eli ärsykkeen merkityksen muuttaminen tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti, kun koira havaitsee ärsykkeen, lisätään ympäristöön jotain positiivista. Yleensä makupaloja tai ruokaa. Harjoittelu on aloitettava sellaiselta etäisyydeltä tai harjoituksesta, joissa koira pystyy toimimaan ilman kiihtymistä. Koira alkaa vähitellen mieltää lähestyvät kulkijat yhä positiivisemmaksi asiaksi ja näin koira ei enää reagoi niin herkästi tai niin kaukaa lähestyviin ärsykkeisiin. Harjoittelu on pitkäjänteistä ja vaatii paljon toistoja. Pitkään ohikulkijoille haukkumista harjoitelleen koiran harjoituksiin voi vierähtää koko kesä. Varaudu siis, ettei nopeita muutoksia ole saatavilla, vaan töitä on tehtävä johdonmukaisesti.

4.vinkki

Onko piha koirallesi turvallinen? Avoin pihamaa voi olla koiralle melko turvaton paikka, sillä siitä näkyvät selkeästi kaikki ohikulkijat. Koira ei ymmärrä mitkä ovat sen oman tontin rajat (toki tämän voi tietyllä tasolla opettaa) ja minkä suuruista aluetta sen tulee pitää silmällä. Jotta piha olisi koiralle turvallinen, on alue hyvä aidata. Mitä suojaisampi aita, sen parempi. Tärkeää on huomioida, ettei koira voi teloa itseään aitaan (esim. laittamalla tassun tai kuonon aidan läpi tai osua nauloihin tai teräviin verkon reunoihin) tai pysty kaivamaan ali, saati hyppäämään yli vapauteen.

Myös näkyvyyttä on tärkeää miettiä. Näköesteen tarjoava aita tuo enemmän turvaa ja suojaa, sekä helpottaa pihakäytöksen oppimista kuin avoin verkkoaita. Aidan tarkoitus on molemmin suuntainen. Se pitää koirasi turvallisesti pihalla, sekä pitää muut kulkijat poissa pihasi läheltä. Mitä kauempana ohikulkijat pysyvät aidasta, sen parempi. Eli hyvä on miettiä aidan sijoitusta, kasvillisuutta ja muita seikkoja, jottei ohikulkijat oleskelisi liian lähellä aitaa.

Ongelmia pihakäyttäytymisessä?

Mikäli kaipaat vinkkejä pihakäyttäytymisen opettamiseen, varaa aika verkkoklinikalle tai kotikäynnille, niin saat yksilölliset ohjeet koirasi pihakäytöksen opettamiseen.