Resurssiaggressiivisuus osa 2: Koirien välinen resurssiaggressio

Resurssiaggressiivisuus osa 2: Koirien välinen resurssiaggressio

Uhkauseleiden käyttäminen, kuten murina ja hampaiden näyttäminen ovat koirille normaalia kommunikaatiota. Se ei ole millään tavalla harvinaista, eikä yleensä johda välien kiristymiseen perheen koirien kesken. Luonteeltaan ystävällisetkin koirat saattavat ajautua konfliktitilanteeseen, jos ne haluavat samaa asiaa samaan aikaan. Tilanteet voivat myös vaihdella päivästä toiseen ja voitti tilanteen siinä hetkessä kumpi tahansa, se ei välttämättä näy muutoin koirien keskinäisessä kanssakäymisessä. Tilanne voi olla täysin käänteinen toisena päivänä, koska yleensä asiaa puolustaa voimakkaimmin se, kenelle juuri sillä hetkellä tavoiteltu asia on merkityksellisin. Yleensä samassa perheessä asuvien koirien välille muodostuu ajan kanssa yhteisymmärrys erilaisten resurssien suhteen.

Mihin aggressiivisellä käyttäytymisellä pyritään?

Aggressiivisella käyttäytymisellä on pääsääntöisesti kaksi tarkoitusta; joko saavuttaa jotakin tai päästä eroon jostakin. Jos koira ei osaa käyttäytyä aggressiivisesti, siltä puuttuu yksi oleellinen käytös sen normaalista käyttäytymisvalikoimasta. Aggressiivisella käyttäytymiselläkin on tarkoituksensa; suojella yksilöä ja sen tarpeita. Mikäli koirien kesken muodostuu tilanne, jossa toinen tai molemmat koirista murisee tai ne käyttävät voimakkaampia keinoja karkottaakseen uhan, on tällöin ensimmäiset pienimmät varoituseleet jo käytetty. Myös yksilöstä, uhasta ja kokemuksista, jopa rodusta riippuen koiran aggression portaat voivat vaihdella lievemmistä varoituksista suoraan hyökkäykseen ilman välivaiheita. Vaikka resurssien puolustaminen onkin normaalia käyttäytymistä, se ei tarkoita sitä, että se olisi hyväksyttävää. Koirat, jotka vartioivat resurssejaan voivat olla arvaamattomia ja vaarallisia ympäristölleen. Mikäli perheen ihmisten tai koirien elämä hankaloituu tai hyvinvointi ja turvallisuus kärsii, on asialle tehtävä jotakin.

Miksi koirat tappelevat?

Koirien kemiat eivät aina osu yhteen. Myös sisaruksille tai perhesuhteiltaan läheisille koirille saattaa tulla kitkaa väliin, jos tilanteessa on jokin asia mitä yksilöt samanaikaisesti tavoittelevat. Resurssiaggressiivisuuden taustalla on yleensä pelko jonkin asian menettämisestä. Aggressiivinen käyttäytyminen on osittain vaistonvaraista, osittain geneettisesti periytyvää ja osittain opittua. Se ilmentääkö koira lainkaan aggressiokäyttäytymistä tai miten voimakkaasti käyttäytyminen ilmenee, siihen vaikuttaa koiran aikaisemmat kokemukset. Varsinkin jos se on kokenut saman yksilön uhkana aiemminkin, tai mitä enemmän ja useammin se kokee uhkaa erilaisten resurssien menettämisestä. Mitä epävarmempi koira, sitä todennäköisempänä se pitää toisia uhkana tavoittelemilleen resursseille.

Miksi resurssiriitoja syntyy?

Kaikilla eläimillä resurssien puutteen tiedetään aiheuttavan välien kiristymistä, joka saattaa johtaa ”nokkimisjärjestyksen” muodostumiseen. Jos koiran elinympäristössä on normaalille lajityypilliselle käyttäytymiselle tärkeitä asioita liian vähän, kuten tilaa tai mahdollisuuksia erilaisten asioiden parissa puuhailuun, saattaa ihmisen silmiin alkaa näyttämään ns. ”arvojärjestyksen” muodostumista. Tällöin kyse on resurssien puutteesta, joka vaikuttaa koiran hyvinvointiin, ei arvojärjestyksen selvittelystä. Kun koiran tarvitsemia resursseja: ruokaa, tilaa, tekemistä ja muita koiran perustarpeet täyttäviä asioita on riittävästi, ei yksilöiden kesken ole jatkuvaa tarvetta kilpailuun.

Koiralle tärkeitä resursseja ovat sen henkiinjäämisen ja suvunjatkamisen kannalta olennaiset asiat, kuten ruoka ja juoma, suoja/nukkumapaikka ja lisääntymiskumppanit. Lisäksi koiralle saattaa muodostua ylikorostunut puolustamisen tarve erilaisiin esineisiin, ihmisiin ja muihin perheenjäseniin oppimisen seurauksena.

Tyypillisimpiä resurssiriitoja koirien välillä aiheuttaa:

Makuupaikat: jos koira on väsynyt, sillä on tavallista suurempi tarve levätä ja se saattaa helpommin murahtaa toisille koirille.

Oma tila: koirilla on myös levon ohella tarve omaan tilaan ja sen hallintaan. Pienessä asunnossa tai sisälle tultaessa resurssiriitoja syntyy helpommin kuin ulkona.

Ruoka: ruoka on oleellinen asia selviytymisen kannalta, joka aiheuttaa yleensä voimakkaimmin resurssiriitoja.

Luut ja herkut: jos koiraa ruokitaan pääsääntöisesti nopeasti ja helposti syötävällä ruoalla, sillä saattaa olla tavallista suurempi tarve pitkäkestoisempaan ruokailuun, kuten pilkkomiseen ja pureskeluun.

Tunnista koiran eleet

Aggressiokäyttäytymiseen liittyvät varoitus- ja uhkauseleet on tarkoitettu lisäämään matkaa ja karkottamaan tunkeilijaa, joka uhkaa resursseja. Kuten jo ensimmäisessä resurssiaggressiivisuus -artikkelissamme kävi ilmi, nämä eleet ovat hyvästä. Ne ovat signaaleja, joihin koiran omistajan tulisi reagoida, koska ne lisäävät käyttäytymisen ennustettavuutta ja auttavat välttämään ongelmatilanteita. Elekielen ja eleiden voimakkuus saattaa vaihdella resurssin laadun ja mahdollisen uhkaajan läheisyyden tai toiminnan mukaan. Koiran mielestä arvokkaampina pidettyjä asioita se todennäköisesti puolustaa voimakkaammin. Myös monet muut tekijät, kuten terveys ja mielentila vaikuttaa elekielen voimakkuuteen.

Mitä tehdä, jos koirat tappelevat keskenään?

Korjaa puutteet koiran elinympäristöstä.

Ensisijaisesti kannattaa käydä läpi koiran elinympäristön puutteet ja korjata ne. Yleensä ongelma saattaa korjautua jo näiden perusasioiden korjaamisella.

Tarkista koiran terveys ja hyvinvointitekijät

Kipu on yksi yleisimpiä aggressiivisuuden aiheuttajia. Tarkista koirasi hyvinvointi eläinlääkärillä, mikäli viitteitä kipuun esiintyy. Myös stressi saa koiran reagoimaan herkemmin ja voimakkaammin erilaisiin ärsykkeisiin. Huolehdi, että koiralla saa riittävästi liikuntaa ja virikkeitä. Huolehdi, että suhde omistajaan perustuu luottamukseen, ei vallanhallintaan, kieltämiseen ja kurittamiseen.

Mitä asioita koirasi pitää tärkeinä.

Listaa ylös kuumat ja kylmät resurssit: esineet, alueet/tilat, tilanteet ja läsnäolevat henkilöt. Kuumia resursseja ovat ne, joihin koira reagoi voimakkaasti lähes joka kerta. Kylmiä resursseja taas puolestaan on sellaiset asiat, jotka ovat yleensä koiralle yhdentekeviä. Kun tiedät mistä asioista konflikteja syntyy, pystyt ennaltaehkäisemään tilanteita.

Ennaltaehkäise konfliktitilanteet

Erilaisten apuvälineiden avulla pystyt ennaltaehkäisemään erilaisten konfliktitilanteiden syntymistä arjessa. Koiraportit, koiran kytkettynä pitäminen, kuonokoppa ja erilaisten peruskäskyjen/tukitaitojen opettaminen auttaa ennaltaehkäisemään tilanteita.

Tarkista nämä asiat ensin. Käytösterapiasta tai koulutuksesta hyötyä vasta, kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa. Joskus koulutusta ei välttämättä enää tarvita lainkaan. Koirien väliset tappelut eivät tarkoita, että toisesta koirasta joutuisi luopumaan, mutta on tärkeää pitää mielessä, että kaikkia asioita ei pystytä koulutuksellakaan korjaamaan. Jos eläminen koirien kanssa hankaloituu liikaa, voi viimeisenä vaihtoehtona olla kaikkien hyvinvoinnin kannalta koirasta luopuminen.

Mitä ei kannata tehdä?

Kieltäminen ja rankaiseminen.

Koiran kieltäminen ja toruminen yleensä pahentaa tilannetta tai saattaa saada jopa tilanteen eskaloitumaan. Omistajalta tuleva paine usein korostaa kilpailutilannetta ja rankaiseminen tekee koirasta entistä epävarmemman, joka yleensä johtaa entistä aggressiivisempaan käyttäytymiseen.

Jättää huomiotta ja antaa koirien selvittää välinsä keskenään.

Koirien välit kiristyvät entisestään, mitä useammin ne joutuvat tappeluun. Toinen koirista voi muutamia kertoja alistua tilanteissa, mutta mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun kyseinen koira päättääkin puolustaa itseään? Seuraukset voivat olla vakavat ja tällöin enää harvoin koulutuksellakaan pystytään enää vaikuttamaan koirien keskinäisiin väleihin. Mikäli koirat eivät pysty keskenään sopeutumaan erilaisten resurssien hallintaan, tulee niille opettaa, miten erilaisissa resurssitilanteissa toimitaan ja ennaltaehkäistä konfliktitilanteita.

Älä epäröi pyytää apua ammattitaitoiselta kouluttajalta.

Mikäli omat taskut ovat jo tyhjät ja ongelma jatkuu, ei se poistu itsekseen ajan myötä. Pyydä tällöin avuksesi kouluttaja, joka osaa antaa oikeat ohjeet ongelman poistamiseksi. Mikäli tilanne on eskaloitunut pahaksi, osaava kouluttaja osaa tukea myös päätöksessä, mikäli toisesta koirasta luopuminen on enää jäljellä oleva vaihtoehto.

Lopuksi…

Ihmisen ja koiran väliset resurssiongelmat ovat yleensä helposti ratkaistavissa koulutuksella ja opettamalla koiralle tukitaitoja. Koirien välisten resurssiriitojen selvittäminen on haastavampaa, koska monet ratkaisut saattavat lisätä puolustuskäyttäytymisen tarvetta. Aggressiivinen käyttäytyminen voi olla vakava turvallisuusriski ja hyvinvointiongelma niin perheen ihmisille kuin koirillekin. Koulutuksella voidaan vaikuttaa koiran käyttäytymiseen, mutta on hyvä muistaa, että se on osa luonnollista koirien käyttäytymistä. Älä jää yksin pelko- tai aggressiotilanteiden kanssa, vaan käänny tarvittaessa ammattikouluttajan puoleen hyvissä ajoin.

Hanki apua haasteisiinAjoissa

Koiraterapeutti toimii perheessä koiran ja ihmisten välisenä tulkkina. Mikäli omat taidot eivät riitä, voit antaa kouluttajan kouluttaa koiraasi. Koulutus tapahtuu läsnäollessanne yhdessä sovituin säännöin. Ammattilaisen kouluttaessa koulutus etenee yleensä nopeammin.

Varaa heti