Laumadynamiikka – kolme yleisintä kysymystä laumakäyttäytymisestä

Koiralla on uskomaton kyky ryhmäytyä. Eroja löytyy, mutta perusrakenne toistuu samana yllättävän usein. Yksi asia on täysin selvä - koira on mestari ryhmäytymään ja se voi olla valmis muodostamaan ryhmän lähes kenen tahansa kanssa.

1. Voiko kahden saman talouden koiran porukka muodostaa lauman?

Kyllä voi.

Laumaa ajatellaan usein suurena joukkona, jossa on tiukka hierarkia. Koiralle tämä ei kuitenkaan ole edellytys. Jo kaksi yksilöä voi muodostaa ydinryhmän. Laumaa ei määritä yksilöiden määrä, vaan vuorovaikutus. Kaksi koiraa muodostaa usein erittäin vahvan ydinryhmän. Ne oppivat toistensa reagointitavat, tunnetilat ja kommunikaatiotyylit nopeasti – usein nopeammin kuin suuremmassa porukassa, jossa informaatiota on enemmän. Kahden koiran välillä oppiminen tapahtuu nopeasti: ne oppivat tuntemaan toistensa reaktiot, eleet ja tunnetilat. Ne luovat omat yhteiset pelisääntönsä ja puolustavat niitä – sekä usein myös omistajia ja kotia – yhdessä.

Ehkä tunnistat tämän? Toinen koirista vilkaisee aina ensin toista ennen kuin reagoi vastaan tulevaan koiraan ohitustilanteessa tai kuullessaan rappukäytävästä äänen. Luontaisesti arka tai hitaammin reagoiva koira saattaa hakea turvaa toisen varmuudesta. Toinen toimii ikään kuin ”vartijana” tai turvana ja tukena. Tyypillisesti koirat elävät ja toimivat täydellisessä symbioosissa kotona, tutussa ja turvallisessa ympäristössä.

Toki on tilanteita, joissa pelisäännöt ovat epäselvät ja tunnetilat ristiriitaisia. Tämä voi näkyä arjessa jännitteinä, pieninä konflikteina tai epävarmuutena. Silti uhan tai paineen alla nämäkin koirat voivat toimia yhtenä rintamana. Selviytyminen menee hetkellisten erimielisyyksien edelle – ja se kertoo vahvasta ryhmärakenteesta.

2. Voivatko koirapuiston koirat muodostaa hetkellisen lauman?

Kyllä voi – ja hyvin nopeasti.

Monelle tämä tulee yllätyksenä. Hetkellinen lauma voi muodostua täysin tuntemattomien koirien välille vain muutamissa minuuteissa. Koira on äärimmäisen taitava lukemaan ympäristöään. Sen tarve kuulua ryhmään ei ole tunnepohjainen valinta, vaan osa selviytymistä. Vaikka koirat näyttäisivät vain haistelevan, merkkailevan tai puuhailevan omiaan, niiden välinen kommunikaatio on jatkuvaa. Ne ovat sopeutuneet tilanteeseen ja hyväksyneet toistensa roolit – usein täysin äänettömästi.

Oletko törmännyt tilanteeseen, kun aidan taakse ilmestyy uusi koira, niin kaikki koirapuistossa olevat koirat reagoi yhtenä joukkona – koko porukka ryntää portille. Miksi? Koska ne ovat samassa tilanteessa, suljetussa tilassa ja ulkopuolinen lähestyvä tekijä aktivoi yhteisen puolustusreaktion. Tämä ei tarkoita, että koirat olisivat “aggressiivisia” tai “huonosti sosiaalistettuja”. Se tarkoittaa, että ne ovat koiria, jotka reagoivat tilanteeseen yhdessä. Koirien käyttäytyminen suljetussa ympäristössä on aina erilaista kuin avoimessa maastossa. Tämä on tärkeä muistaa, kun arvioimme koirapuistokäyttäytymistä.

3. Voiko koira muodostaa lauman toisen eläinlajin kanssa?

Kyllä voi.

Tämä on yksi kauneimmista esimerkeistä koiran sopeutumiskyvystä. Koiran laumakäyttäytyminen ei rajoitu pelkästään oman lajin yksilöihin. Koira voi pitää perheenjäsentä – oli se ihminen, kissa, hevonen tai jopa jyrsijä – osana omaa ydinlaumaansa. Olen nähnyt koiria, jotka ovat muodostaneet vahvan sosiaalisen siteen kissoihin, lampaisiin ja hevosiin. Rodulla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Tärkeintä on, että tutustuminen on tapahtunut turvallisesti ja yksilöiden ehdoilla.

Ehkä sinulla herää kysymys, että onko tämä ystävyyttä vai laumaa? Missä kulkee raja perheen ja ystävän välillä? Se on meillä ihmisilläkin yksilöllistä. Erityisesti mieleen on jäänyt koiran ja hevosen välinen suhde, jossa koira peilasi hevosen liikkeitä, nukkui sen lähellä ja toimi jopa sen oppaana pimeillä maastoretkillä. Uuden hevosen saapuminen talliin sai nämä kaksi reagoimaan yhdessä. Oliko kyse vain ystävyydestä, yhteisestä selviytymisestä vai jostakin syvemmästä? Varmaksi en voi sanoa, mutta selkeästi kaksi eri eläinlajin yksilöä ryhmäytyi keskenään.

Samoin moni meistä on nähnyt, kuinka koira ja kissa nukkuvat, liikkuvat ja syövät yhdessä. Koira kokee kissan laumanjäsenenä. Kissa… no, kissalla on varmasti omat syynsä. Olen todistanut myös tilanteita, joissa koira on ottanut perheen gerbiilit suojelukseensa: ilmoittanut veden loppumisesta, pesämateriaalin tarpeesta ja reagoinut uuden yksilön aggressiiviseen käytökseen. Koira oli selvästi oppinut lukemaan gerbiilien viestintää. Oliko kyse resurssista – vai ydinperheestä? Emme voi tarkoin tietää, mutta käyttäytyminen viittaa selkeästi sosiaalisen suhteen kehittymiseen kahden eri eläinlajin välillä.

Avain koiriesi ymmärtämiseen - jokainen lauman jäsen on yksilö

Lauma koostuu yksilöistä ja yksilöt määrittävät lauman kommunikointityylin. Ajattele tätä kuin ihmisten ryhmätyötä: Jos kaikki yrittävät johtaa, syntyy ristiriitoja. Jos kukaan ei ota vastuuta, syntyy kaaosta. Toimivan ryhmän taustalla on tasapaino. Rohkeus toimia, mutta myös rohkeus antaa tilaa ja antaa toisen ottaa vastuu tilanteen hoitamisesta.

Sinun omistajan tunnetilasi on lauman voimakkain säätelijä

Koirat peilaavat omistajiaan jatkuvasti. Älä kuitenkaan yritä näytellä tunnetiloja. Jos olet surullinen, anna tunteen mennä ohi. Jos olet vihainen, ota tauko ja palaa vasta, kun olet aidosti rauhallinen. Ristiriitaiset signaalit hämmentävät koiria. Ole aito vastuunkantaja – älä tunteita peittävä näyttelijä.

Kirjoittajasta: Jessica Aschberg

Koirien laumakäyttäytyminen on ollut intohimoni koko elämäni ajan. Olen seurannut laumadynamiikkaa yli 40 vuoden ajan ja tutkinut yli 10 000 eri rotuisten koirien ryhmäkäyttäytymistä aktiivisesti parinkymmenen vuoden ajan. Voin siis sanoa, että ymmärrän koiralaumoista ja niiden keskinäisestä kommunikaatiosta hyvinkin paljon. Teen mm. lauma-analyyseja, joissa kartoitetaan jokaisen koiran stressitasot, oppimistyylit ja tunnetilat. Vasta ymmärryksen kautta syntyy pysyvä muutos.