Koiran koulutuksen historia

Kun aloitin alalla yli 15-vuotta sitten, oli monella edelleen vahva käsitys siitä, että koiralla pitää olla hyvä johtaja ja koiran pitää olla se pahnan pohjimmainen. Koiran koulutusta ja koirien käyttäytymistä on tutkittu paljon viime vuosikymmenien aikana. Tieto koiran koulutuksesta on kuitenkin ollut paljon kauemmin. Nykyään tiedetään koiran alkuperästä enemmän ja koirien käyttäytymistutkimuksia on tehty paljon. Myös koiran ajattelu- ja ymmärrys kyvystä eli kognitiosta tiedetään paljon enemmän kuin vuosituhannen alussa.

Tieto lisääntyy, mutta onko kouluttajat ajantasalla?

Kouluttajan tärkein ominaisuus on kehittyä ja omaksua uutta tietoa. Itse seuraan aktiivisesti koirien käyttäytymistutkimuksia ja näiden pohjalta laajennan omaa osaamistani jatkuvasti. Kun ymmärtää eläimen käytöstä, osaa sitä myös paremmin kouluttaa. Itsekin uskoin urani alkupuolella näihin johtajuus- ja dominanssiteorioihin, koska mitään muuta tietoa ei juurikaan ollut tuolloin saatavilla. Tai oli, jos sitä osasi etsiä oikeasta paikasta.

Aikamatka 100-vuotta taaksepäin...

Jos mennään koiran koulutuksessa ajassa taaksepäin vuoteen 1927, on monelle varmasti tuttu nimi tutkija Ivan Pavlov. Pavlov loi teorian jossa opetuksen (ts. ehdollistamisen) keinoin voidaan valitulla ärsykkeellä saada aikaan yksilössä toiminta tai reaktio, joka ei kuulu yksilön tavanmukaiseen toimintatapaan. Hän nimesi teorian ehdolliseksi refleksiksi ja se tunnetaan tänä päivänä nimellä respondentti eli klassinen ehdollistuminen.

1940 -luvulla B.F. Skinner loi operantin ehdollistumisen teorian eläinkokeiden pohjalta. Skinnerin operantin ehdollistumisen teoriassa käytöstä vahvistetaan tai pyritään poistamaan myönteisesti (palkitseminen) ja kielteisesti (rankaiseminen/palkitsematta jättäminen). 1940 -luvulla alettiin kuvata mainoksia, järjestää eläinnäytöksiä ja koulutuksia. Tällöin pidettiin myös ensimmäinen korkeakoulutasoinen kurssi operantista ehdollistamisesta.

1950 -luvulla Skinner alkoi käyttää naksutinta eläinten koulutuksessa

1959 Julkaistiin David Premackin teoria käytöksen vahvistamisesta. Premackin periaate – nimen saaneen teorian mukaan vahvan käytöksen suorittaminen vahvistaa sitä edeltävää heikkoa käytöstä. Eli jos koira ei oma-aloitteisesti toteuta jotain käytöstä tai toteuttaa sitä harvoin, voidaan käytöstä vahvistaa antamalla eläimelle jotain sitä kiinnostavaa käytöstä heti heikomman käytöksen ilmenemisen jälkeen. Esim. katsekontaktin tarjoamisesta pääsee syömään.

Kun tieto muuttui. Valitettavasti huonompaan.

1970 Julkaistiin biologi L. David Mech kirjoittama kirja, Wolf: The Ecology and Behavior of an Endangered Species. Kirja kertoo mm. R. Schenkelin vuonna 1947 julkaisemaan artikkeliin perustuvasta susitutkimuksesta. Baselin eläintarhassa tutkittiin susien käyttäytymistä, jossa pieneen 20x10m kokoiseen aitaukseen laitettiin useita eri laumoista kerättyjä susia ja näissä oloissa sudet olivat hyvin aggressiivisia. Yhteenotoissa muodostui tutkijan mukaan yksilöiden kesken tiukka arvojärjestys, jonka perusteella ratkesi, missä järjestyksessä eläimet pääsivät syömään.

Tämä tutkimuksen myötä luotiin käsite ”alfasusi”. Tämä käsite ja tutkimustulokset siirrettiin suoraan myös koiramaailmaan (koska koira on periytynyt sudesta ja inhimillisten käsitteiden mukaan ihminen on koiran lauma). Vuonna 1974 julkaistussa Anders Hallgrenin Koiraongelmia ja ongelmakoiria -teoksessa puhuttiin jo arvojärjestyksestä ja sen merkityksestä koiran ja omistajan välillä.

2000– luvulle tultaessa

Monet koirakouluttajat, kuten tv:stäkin tunnettu Victoria Stilwell on positiivisten koulutusmetodien puolestapuhuja. Koirien käyttäytymistutkimukset lisääntyivät huimaa vauhtia ja monet tutkimukset osoittavat, että koirien koulutuksessa positiiviseen vahvistamiseen liittyvien menetelmien avulla, saadaan parhaimpia tuloksia koirien kouluttamisessa.

Suomessa mm. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus julkaisee suomessa tehtyjä tutkimuksia eläinten käyttäytymisestä. mm.Helena Telkänranta on tunnettu suomalainen eläinten käyttäytymistutkija. Hän on julkaissut myös kaksi kirjaa eläinten käyttäytymisestä: Millaista on olla eläin ja Eläin ja ihminen – mikä meitä yhdistää. #lukuvinkki

2015 Biologi L. David Mech on julkaissut kotisivuillaan artikkelin, jossa haluaa vetää oman kirjansa pois markkinoilta, koska siinä olevat tutkimustulokset perustuvat vääränlaisiin tulkintoihin ja näin ollen johtajuusteoria ei ole paikkaansa pitävä.