Koiran käyttäytymistarpeet

Toiminnan tarve

Koira on aktiivinen eläin. Se tarvitsee ympärilleen toimintaa, virikkeitä ja aktiviteetteja voidakseen hyvin ja päästäkseen toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan. Monet käyttäytymisongelmat johtuvat usein siitä, että kyseinen yksilö ei pääse toteuttamaan yksilölle tarpeellisia käyttäytymistarpeita ja ne purkautuvat ihmisen mielestä ei -toivottuna käyttäytymisenä. Nykypäivänä monet koirat lepäävät useita tunteja päivässä tekemättä yhtään mitään. Koiran päivän kohokohta saattaa olla 20min. lenkki ja that´s it. Harva koira kuitenkaan tyytyy tähän, eikä tulisikaan.

Käyttäytymistarpeet, mitä ne ovat?

Käyttäytymistarpeet ovat sellaisia toimintoja, joiden avulla taataan hengissä säilyminen, jotka aktivoivat koiraa toimintaan ja joiden avulla koira tulee tietoisemmaksi ympäristöstä. Koiralle tärkein käyttäytymistarve liittyy ruuan hankintaan ja saalistamiseen, eli metsästyskäyttäytymiseen. Metsästyskäyttäytyminen on yksi koiran luontaisimmista käyttäytymistarpeista ja nimenomaan juuri tällä osa-alueella olevat puutteet näkyvät usein ongelmallisena käyttäytymisenä. Metsästyskäyttäytymisketjuun kuuluu saaliin etsiminen, jäljestäminen, vaaniminen, takaa-ajo, saaliiseen tarttuminen, tappopurenta, kantaminen, paloittelu, puolustaminen, kätkeminen ja syöminen.

Metsästyskäyttäytymisen osat ovat olemassa kaikilla koiraroduilla, oli rodun alkuperäinen käyttötarkoitus metsästyskoira tai ei. Riippuu paljon rodusta millaiseksi ns. metsästyskaava on muotoutunut. Laumanvartijoilla ei juurikaan ole ketjun osia jalostuksen tuloksena jäljellä, koska niiden tehtävä on vartiointi ja se tehtävä ei saa keskeytyä ohi juoksevan pupun takia. Noutajalle tärkeitä taitoja ovat saaliiseen tarttuminen ja kantaminen, mutta ei toivottua taas tappopurenta ja paloittelu. Näöllä metsästävien vinttikoirien tehtävänä on jahdata ja tappaa itse saalis. Paimenkoirien tulee vaania ja ajaa takaa ohjatakseen paimennettavaa eläinlaumaa, mutta niiden ei tulisi käydä kiinni kohteeseen. Muita käyttäytymistarpeita ovat mm. reviirikäyttäytyminen ja vartioiminen, lisääntymiseen liittyvät toiminnat, ympäristön tutkiminen ja liikkuminen vaihtelevissa ympäristöissä. Myös lepääminen, nukkumapaikan valinta ja petaaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat käyttäytymistarpeita.

Minkälaiset asiat tyydyttävät käyttäytymistarpeita

Käyttäytymistarpeiden voimakkuus vaihtelee eri rotujen, jopa yksilöiden kesken. Se että omistaa koiran, ei tarkoita sitä, että sen on päästävä jahtaamaan oikeita eläimiä voidakseen hyvin. Mutta koiralla tulee olla mahdollisuus toteuttaa rodulleen ominaisia metsästyskäyttäytymisen eri osa-alueita vastaavia puuhia tai muita rodulleen tyypillisiä käyttäytymistarpeita.

Helpoin tapa järjestää koiralle virikettä, on opettaa sille uusia asioita tai kerrata vanhoja taitoja uusissa ympäristöissä. Sen lisäksi, että koirasi oppii tärkeitä taitoja ja sen tottelevaisuus lisääntyy, se pääsee purkamaan toiminnan tarvettaan sallittuihin asioihin. Metsästyskäyttäytymisketjun tärkeimmät tarpeet löytyvät ketjun alku- ja loppupäästä, eli etsiminen ja syöminen. Mm. näiden asioiden tarjoaminen eri muodoissa auttaa koiraa toteuttamaan luontaisia käyttäytymistarpeitaan.

Itse omistan paimenkoiran, mutta ei minulla ole lammastilaa. Toki olemme käyneet testaamassa koiran taipumuksia kyseiseen lajiin virikkeistämismielessä. Meillä on myös noutaja, vaikka perheessämme ei (toistaiseksi) harrasteta metsästystä. Koirat kuitenkin pääsevät toteuttamaan tarpeitaan muilla tavoin ja näyttävät voivan hyvin. Tärkeää on löytää ne omalle koiralle soveltuvat tavat päästä toteuttamaan ja purkamaan käyttäytymistarpeet sallittuihin kohteisiin.

Rodun huomioiminen koiraa hankittaessa:

Pystynkö tarjoamaan koiralle oikeanlaista tekemistä Kun olet hankkimassa koiraa ja mietit itsellesi sopivaa rotua, on tärkeää huomioida koiran alkuperäinen käyttötarkoitus ja sen tarpeet. Myös sekarotuisten osalta. Koiran hyvinvoinnille olennaista on, että koirasi pääsee olemaan koira ja toteuttamaan lajilleen ja rodulleen tyypillisiä käyttäytymistarpeita. Jo koiraa hankkiessasi tulee miettiä, onko sinulla riittävästi resursseja tarjota koirallasi mahdollisuutta päästä toteuttamaan sen tarvitsemia käyttäytymistarpeita. Koiran hyvinvoinnin kannalta on tärkeää miettiä omat resurssit ja mahdollisuudet, jotta koiran hyvinvoinnista pystytään kokonaisvaltaisesti huolehtimaan.

Mistä tiedän saako koirani toteuttaa käyttäytymistarpeitaan?

Haluan tuoda esille muutamia esimerkkejä, miten käyttäytymistarpeiden puutos ja ongelmalliseksi koetut käyttäytymiset saattavat ilmenevät arkielämässä suosituilla koiraroduilla. Näitä esimerkkejä on tavattu ongelmakoirakoulutuksessa usein, mutta tärkeää on huomioida, ettei kaikki rodun yksilöt käyttäydy tällä tapaa.

Paimenkoirat: esim. Shetlanninlammaskoira

Koira asuu lapsiperheessä, jossa vierailee paljon lapsien kavereita. Meno on välillä villiä ja pihalla lasten leikkiessä koira käy ”yllättäen” erään ohijuoksevan lapsen housunpunttiin kiinni.

Shetlanninlammaskoira on alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan paimenkoira lampaiden paimennukseen. Lammaslaumoja liikutellakseen, koirat saattavat tarvittaessa ohjata lampaita näykkimällä niitä kintereistä tehostaakseen ohjausta ruumiinkielen ja äänenkäytön lisäksi. Eli kyseessä on täysin normaali toimintatapa paimennuksessa. Koiran on toki mahdotonta tietää, että lapsia ei tule paimentaa samaan tapaan.

Mäyräkoira

Mäyräkoira on hyvin suosittu koirarotu nykypäivänä myös kaupunkikoirana. Kuinka moni kuitenkin tulee ajatelleeksi mäyräkoiraa hankkiessaan, että kyseessä on mäyrän (ja muiden luolaeläinten) metsästykseen jalostettu metsästyskoira? Lenkkeilet kaupungin puistossa ja päätät päästää koirasi irti vapaana liikkumisen mahdollistamiseksi. Koiran alkaa haistella voimakkaasti maata ja seuraamaan jälkiä. Koira haistaa kauempana pusikossa nököttävän cityjäniksen ja lähtee jahtaamaan sitä. Koirasi katoaa ja löytyy vihdoin tunteja myöhemmin eläinsuojasta, kun joku on saanut koirasi kiinni ja toimittanut sen sinne. Eikö olisikin ihanaa pitää koiraa vapaana, että se voisi liikkua ja haistella vapaasti? Riskinä auton alle jääminen jahtaamisen seurauksena kaupunkialueella on kuitenkin aika suuri.

Lapinkoira ja lapinporokoira

Nämä kaksi kotimaista koirarotuamme ovat yleistyneet voimakkaasti kotikoirina. Luonteeltaan molemmat koirarodut ovat hyvin ihania ja ominaisuuksiltaan soveltuvat hyvin erilaisiin tehtäviin. Molempien rotujen alkuperäinen tehtävä on porotokkien paimentaminen ja ohjaaminen äänenkäyttöä (haukkumista) hyväksi käyttäen. Kerrostaloasunnoissa on liikettä paljon, ja toiminnantarmoinen työkoira saattaa pyrkiä haukkumisellaan vaikuttamaan ympäristössään liikkuviin ihmisiin. Kuitenkin naapurit saattavat olla toista mieltä, että haukkuminen ei ole toivottavaa käyttäytymistä kerrostalossa.

Mistä tiedän mitä tarpeita koirallani on?

Oletko koskaan seurannut mitä koirasi tekee päivän aikana? Miten se käyttäytyy lenkkeillessä? Dogscentin koiranpäivä -19 haasteessa omistajan tuli lenkkeillä koiran kanssa niin, että koira saa päättää reitin. Seuraamalla koiran luontaista käyttäytymistä, saat selville minkälaiset asiat sitä kiinnostaa ja minkälaisten asioiden parissa koirasi viihtyy. Myös erilaiset käyttäytymisongelmat voivat paljastaa puutteet tarpeiden tyydyttämisessä esim. koira tuhoaa tavaroita ⇒ pureskeluntarve, koira menee lenkillä omia menojaan ⇒ etsiminen/haistelu tai koira jahtaa pyöräilijöitä/lenkkeilijöitä yms. ⇒ jahtaaminen

Pohdittavaksi

Nykypäivänä koirien jalostusta viedään ihmisen haluamaan suuntaan ja monilta roduilta niiden taipumukset toteuttaa niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta on heikentyneet. Monien rotujen osalta jalostuksen tavoitteena on saada aikaiseksi koiria, jotka ovat helppoja hallita ja kauniin näköisiä, eli ts. vaivaton yhteiskuntakelpoinen yksilö. Jalostuksen kriteereinä saatetaan käyttää pelkästään kaunista ulkomuotoa ja jopa laiskaksi luonnehdittavaa luonnetta. Ei taipumuksia ja ominaisuuksia alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Ja mikä pahinta, näiden valintojen seurauksena monien rotujen terveystilanne pahentunut ja luonne- ja käyttäytymisongelmat lisääntyneet.

Olen tavannut paimenkoiran, joka lampaiden sijaan oli enemmän kiinnostunut niiden jätöksien syömisestä kuin paimentamisesta. Mäyräkoiria, jotka ovat niin suurikokoisia, ettei ne mahdu luoliin, joista niiden tulisi alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti ajaa eläimet ulos. Kääpiöpinserin, joka hiiren nähdessään juoksee karkuun ja laumanvartijan, joka ottaa taloon tulevat vieraat ihmiset vastaan hyppäämällä syliin ja nuolemalla naaman märäksi, oli kyseessä sitten haluttu vieras tai murtovaras.

Kysymys kuuluukin: mihin suuntaan koirien jalostuksessa ollaan menossa? Haluammeko säilyttää koirien alkuperäisen monimuotoisuuden rotujen alkuperäisistä käyttötarkoituksista vai yritämmekö muovata koirista meidän tarpeisiimme ja olosuhteisiimme soveltuvia yksilöitä rodusta ja alkuperästä piittaamatta?