Tiesitkö nämä asiat koiran eroahdistuksesta? Ammattikouluttajan ohjeet mitä eroahdistuksen hoito vaatii
Eroahdistus on yksi koira-arjen haastavimmista käytöshaasteista, sillä sen hoito on usein pitkäkestoista ja vaatii paljon arjen järjestelyä. Haluat varmasti ratkaista ongelman mahdollisimman nopeasti, ja kaiken lisäksi pysyvästi. Heti alkuun joudun paljastamaan, että yksinolo-ongelmien hoitoon ei ole nopeita ratkaisuja. Kannattaa siis lopettaa niiden etsiminen, sillä sellaisia et tule löytämään. Älä siis käytä turhaan aikaa googletteluun tai somepalstoilla surffailuun. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä koiran eroahdistuksen hoitaminen vaatii.
Eroahdistuneen koiran kokemaa ahdistusta verrataan usein siihen, että koiralla on olo, jossa se on palavan talon sisällä, mutta ei löydä ulospääsyä. Kuvittele itsesi vastaavaan tilanteeseen. Kuvittele se pelon ja ahdistuksen määrä, miltä tuntuu, kun et pysty vaikuttamaan tilanteeseen. Se että koira haukkuu, ulvoo tai tuhoaa huonekaluja, on pientä verrattuna siihen ahdistuksen tunteeseen, mitä koira tuntee yksin ollessaan. Jos koira tuntee tällaista voimakasta ahdistusta useita kertoja arjessaan, jopa päivittäin, mitä luulet, kuinka helposti koira voi oppia olemaan luottavaisin mielin kotona yksin?
Ammattikouluttajat eivät tingi koulutuksessa yhdestä asiasta
Meidän kouluttajien ikävin tehtävä on kertoa rehellisesti ja kaunistelematta, että hyvin usein eroahdistuksesta tai yksinolo-ongelmista kärsivän koiran yksinolot tulee lopettaa koulutuksen onnistumiseksi ja ongelman selättämiseksi. Voin sanoa, että yhdestäkään kouluttajasta ei ole hauskaa sanoa työssäkäyvälle omistajalle, että nyt on joko lopettava töissä käyminen tai hankittava hoitaja koiralle, joka tarkoittaa usein suuria kuukausittaisia menoja koiran osalta. Se on oikeasti todella kamalaa, mutta mikäli yksinolo-ongelmaan halutaan nopeaa (meidän kouluttajien mittapuulla) apua, on alkuun tehtävä todella radikaaleja muutoksia, jotta koira on vastaanottavainen koulutukselle ja onnistuminen on ylipäätään mahdollista.
Jos koira altistuu joka päivä voimakkaalle pelon tunteelle, joka saa koko kehon täyteen stressihormoneja, ei ole yksinkertaisesti mahdollista, että koira voisi oppia olemaan yksin ilman, että nämä pelottavat asiat koiran elämästä lopetetaan ensin kokonaan, jotta keho on valmis oppimaan uuden taidon. Stressihormonien poistuminen elimistöstä voi viedä tutkimusten mukaan jopa 8 vuorokautta, mikäli niitä ei sinne syystä tai toisesta tule lisää. Siksi on ensimmäisenä asiana huolehdittava siitä, että koiran koko keho on vastaanottavainen koulutukselle. Olen tehnyt asiakkaiden kanssa aikoinaan liikaa kompromisseja, jolloin ei olla saatu haluttua tulosta, joka turhauttaa niin omistajaa, koiraa kuin kouluttajaa. Kun realiteetit heitetään heti pöytään, on se ensimmäinen askel kohti sujuvampia yksinoloja. Kun alkuun satsaa, on tuloksia saatavilla paljon nopeammin.
Kyse ei ole aina eroahdistuksesta
Jos mietitään koiran yksinolon ongelmia, niin nekin lajitellaan 4 eri kategoriaan oirekuvan perusteella. Aina ei siis ole kyse eroahdistuksesta, joka on vakavin yksinolon ongelmista. Ensinnäkin on äärimmäisen tärkeää koulutuksen suunnittelun ja koulutusvalintojen kannalta tietää, onko kyseessä vain koiran tylsistymisestä johtuva käyttäytymisen haaste vai onko koira todella ahdistunut yksin ollessaan. Tästä syystä netistä löytyvät ohjeet ovat usein hankalia toteuttaa, kun oirekuvan arviointi itsessään voi olla haastavaa. Voi olla, että omistaja ei edes tunnista oireita, koska ne ovat niin lieviä. Esimerkiksi koira läähättää paikoillaan koko yksinoloajan, mutta koska koira ei ääntele niin mielletään ettei ole mitään ongelmaa.
Ohjeitahan löytyy laajalla kirjolla. Usein ne ovat niitä, joilla pyritään nopeisiin tuloksiin, mutta ei niitä, joista olisi apua sille omalle koiralle. Ja ohjeita kokeillessa tilannetta voi jopa pahentaa tietämättään, jos koira altistetaan harjoituksille, jotka heikentää sen hyvinvointia tai turvallisuudentunnetta.
Terveysmurheet yksinolo-ongelmien taustalla
Viimeisen 10 vuoden aikana on korostunut suolisto-oireiden tai mahdollisten kiputilojen merkitys yksinolo-ongelmien taustalla. Kun koiralla on huono olo, vatsakipuja, närästystä, allergiasta tai atopiasta johtuvaa kutinaa tai kroonista nivelrikkokipua, tuntuu yksinjääminen koirasta todella ikävältä. Eikä ihme, että koira yrittää saada omistajansa takaisin, sillä omistaja tuo turvaa ja mielihyvähormonit, joita omistajan läheisyys tuottaa, helpottavat koiran oloa. Eihän koira halua, että ihminen lähtee pois, koska samalla poistuu myös ne koiran oloa helpottavat asiat.
Oireet voivat olla todella salakavalia, sillä ne eivät välttämättä näy ulospäin. Eräskin tapaus oli sellainen, että koirassa ei ollut mitään viitteitä terveysperäisistä ongelmista, mutta koulutus ei lähtenyt etenemään. Passitin koiran eläinlääkärille ja koiralta löytyi suolistotulehdus. Koiralla ei ollut havaittavissa mitään oireita, joista olisi tämän voinut arvata. Koirat ovat mestareita piilottamaan kiputiloja.
Jos saisin päättää, niin jokaisen yksinolo-ongelman hoidossa hoitosuunnitelmaan kuuluisi eläinlääkärin tarkastus käyttäytymiseen erikoistuneella eläinlääkärillä. Ei vain siksi, että siihen voitaisiin mahdollisesti hakea lääkitys oireiden helpottamiseksi vaan kunnollinen koiran terveyden tutkiminen. Yksinolon koulutukseen käytettävästä lääkityksestä ei ole apua, jos koira kipeä. Lääkityksen tarve tulee aina arvioidaan tapauskohtaisesti, sillä lääkitys voi jopa vaikeuttaa yksinolon oppimista. Yksinolo-ongelmia, niin kuin kaikkia muitakin käyttäytymisen haasteita tulee hoitaa aina kokonaisvaltaisesti tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä.
Hoidatko oiretta vai syytä?
Koiran ahdistuessa se alkaa etsiä keinoja helpottaa oloaan. Eihän kukaan meistä halua tuntea oloaan turvattomaksi ja ahdistuneeksi. Ei edes eläimet. Koira saattaa pyrkiä omistajan perään (oven raapiminen). Äännellä hätääntyneenä ja käyttää kutsuhuutoa (distress call) saadakseen omistajan palaamaan. Tai koira saattaa tuhota tavaroita, sillä pureskelu helpottaa hetkellisesti koiran oloa. Nämä ovat tyypillisimmät oireet yksinolo-ongelmien taustalla. Tyypillisesti koiran ilmentäessä näitä oireita, alkaa omistaja etsiä keinoja, miten hillitä oireita. Kokeillaan tilan rajaamista, jotta koira ei pääse tekemään tuhoja. Koiralle jätetään sallittua tekemistä, jotta voitaisiin suunnata koiran pureskelun tarve sallittuihin kohteisiin tai pahimmissa tapauksissa koiralle laitetaan kaulaan haukunestopanta, jotta ääntely ei häiritsisi naapureita. Nämä kaikki keinot ovat vain oireiden estämistä, ei yksinolo-ongelmien hoitoa. Siksi ongelma ei poistu, kun hoidetaan vain oireita, ei syytä. Ja usein, jos koiralta poistetaan mahdollisuus helpottaa omaa oloa, ongelma vain syvenee.
Jotkut koiranomistajat antavat koiralle lähdön hetkellä täytetyn Kong–lelun tai puruluun ja kertovat, että koira pystyi tietyn aikaa olemaan yksin ilman oireita. Tuo ”oireeton aika” on kuitenkin yleensä se aika, jonka koira käyttää asian parissa puuhailuun ja ahdistuu, kun tulikin harhautetuksi omistajan poistumisesta ja alkaa oireilla, kun huomaa jääneensä yksin. Nämä keinot siis vain pitkittävät oireiden alkua, eivät hoida ongelmaa.
Apua saatetaan myös etsiä erilaisista luontaistuotevalmisteista (Feromoni-adapteri, rauhoittavat suihkeet tai valmisteet) tai laittaa koiralle musiikkia tai radio päälle äänimaailman rajoittamiseksi. On huomioitava, että nämä ovat tukitoimia koulutuksen ohella, joiden tehtävänä on lievittää ahdistusta ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Yksinolon oppiminen tapahtuu usein erilaisten tukitoimien ja koulutuksen yhteisvaikutuksen kautta. Siksi koiralle sopivien tukitoimien lisäksi on otettava mukaan koulutus, jotta apua saadaan kokonaisvaltaisesti.
Yksinolo-ongelmien hoito on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana
Olet ehkä kuullut ohjeen yksinolon harjoittelun osalta, että jätä koira sisälle, mene oven taakse ja odota, että koira on hiljaa tai hiljenee, jolloin voit palata takaisin. Tai jos palaat takaisin kotiin menoiltasi ja kuulet, että koira ääntelee, odota sen hiljentymistä. Tätä neuvoa käytettiin vielä tällä vuosituhannella yksinolon hoidossa, mutta ohje on todella vanha, eikä yksikään ammattikouluttaja enää toimi näin. Miksi tämä ei toimi ja miksi siitä on haittaa?
Jos koira ääntelee, se on jo usein ahdistunut ja voimakkaasti peloissaan. Koira toimii sen mukaan, mikä siinä tilanteessa tuntuu parhaimmalta ja helpottaa olotilaa. Voimakkaan pelon vallassa oleva koira ei pysty järkeilemään, että kun pysyn hiljaa tai hiljenen, niin omistaja palaa. Tämä vaatisi koiralta suurta ajattelukykyä ja vielä hyvin ahdistuneessa ja kiihtyneessä mielentilassa. Koirat eivät toki ole tyhmiä ja erilaisten seurauksien vaikutuksesta tapahtuu oppimista, mutta tämä asetelma asettaa koiran tilanteeseen, jossa oppiminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Ahdistuneessa mielentilassa ei ole kykyä vastaanottaa uutta tietoa, saati että siitä muodostuisi jotain pysyvää käyttäytymismallia.
Siedätyskoulutusta eli asteittaista altistamista koiraa jännittävälle asialle käytetään yksinolo-ongelmien koulutuksessa, mutta se on tehtävä koirantasoisesti, eli jokainen toisto jota tehdään, tulee olla juuri sille kyseiselle yksilölle sopiva, jotta oppimista tapahtuu. Toistot eivät saa olla liian vaikeita, jotta koira ahdistuisi niistä eli ylittäisi koiran ensimmäisen stressikynnyksen pisteen (jolloin oppiminen heikkenee), mutta eivät myöskään liian helppoja, jotta eteneminen on mahdollista. Ja tässä kohtaa yleensä omistajan omat taidot eivät ole riittävät arvioimaan koiran osaamistasoa, jolloin on hyvä käyttää apuna ammattitaitoista kouluttajaa, joka seuraa harjoittelua ja osaa arvioida, onko harjoittelut juuri sille koiralle sopivia.
Koulutuksessa ensimmäisenä tavoitteena on lisätä koiran turvallisuudentunnetta, jotta koiran lepääminen vahvistuu ja koira ei reagoi enää niin voimakkaasti omistajan lähtöön liittyviin toimiin. Harjoittelun tavoitteena on siis vahvistaa koiran levollisuutta, jotta koira voisi levätä turvallisin mielin yksinoloajan. Tämä on ensimmäinen askel. Vasta sen jälkeen lähdetään kasvattamaan aikaa, jonka omistaja on poissa kotoa. Alkuun voidaan puhua muutamista sekunneista tai minuuteista, kunnes koira tuntee olonsa turvalliseksi pidempiä aikoja.
Takapakit kuuluvat myös usein harjoitteluun, eli aika ei ole tärkein mittari sille, eteneekö koulutus hyvin, vaan se, että koira tuntee kaikissa harjoituksissa olonsa turvalliseksi ja palautuu nopeasti. Tarvittaessa koulutukseen voidaan lisätä myös yksilöllinen leporutiinin opettaminen. Leporutiini tarkoittaa sitä, että ihmisen lähtöön liittyvien toimien tulisi aiheuttaa koiran hermostossa lepoon valmistavien toimintojen käynnistymistä, eli parasympaattisen hermoston aktivoitumista.
Etsitkö apua yksinolon haasteisiin?
Kuten varmaan huomaat, koulutuksen yksilöllisyys on avain onnistuneeseen yksinolon koulutukseen. Jos etsit apua koirasi yksinolon haasteisiin, lopeta pikaratkaisujen etsimisen, sillä se on usein pidempi tie kuin se, että käytät alkuun hieman aikaa ja vaivaa asian yksilölliseen harjoitteluun koirantasoisten ohjeiden mukaisesti. Muista, että vain koira tuntee olonsa turvalliseksi, pystyy olemaan erossa omistajastaan yhä pidempiä aikoja.
