Kastraatio – oikotie onneen?

Uroskoiran kastroimisella, kuten myös yhtälailla nartun steriloinnilla on paljon positiivisia vaikutuksia. Nämä vaikutukset yleensä ovat terveyteen liittyviä, kuten vähentävät eturauhasongelmia, kasvainriskiä tai kohtutulehduksen vaaraa. Tällä tavoin pyritään myös ennaltaehkäisemään ei toivottuja tiineyksiä. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuitenkin tarkastella kastroinnin vaikutusta uroskoiran käyttäytymiseen, joka on yksi yleinen syy kastraatioon päätymiseen. Onko kastraatio sittenkään oikotie onneen ja hyvin käyttäytyvään koiraan?

Lisääntyminen on normaalia eläimelle

Lisääntymiskäyttäytyminen on jokaiselle eläimelle normaali käyttäytymistarve. Kuitenkaan jokainen yksilö ei pääse lisääntymään (mikä on hyvä asia) ja toteuttamaan tätä luontaista käyttäytymistarvetta. Joidenkin yksilöiden kohdalla voimakas hormonituotanto yhdessä käyttäytymistarpeen toteutumattomuuden kanssa saattaa aiheuttaa erilaisia käyttäytymisongelmia.

Minkä ikäisenä koiran voi kastroida?

Monet eläinlääkärit suosittelevat kastroimaan uroskoiran n.6-8kk ikäisenä ennen kuin hormonitoiminta käynnistyy. Hormonitoiminnan käynnistyessä koiran lisääntymiskäyttäytymiseen liittyvät toiminnot lisääntyvät, kuten kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen, merkkailu, astumisyritysten harjoittelu, karkailu ja aggressiivinen käyttäytyminen kilpailijoita kohtaan. Perustelu aikaiselle kastraatiolle on, että koira ei pääse oppimaan kyseisiä käyttäytymismalleja. Osittain eläinlääkärit ovat tässä oikeassa. Mikäli eläin ei pääse oppimaan tai toistamaan ei toivottuja käyttäytymismalleja, ei niitä esiinny tulevaisuudessakaan, mutta…

…nuorella iällä kastroidun koiran terveydellisistä vaikutuksista on tehty tutkimuksia, joissa on todettu terveydellisiä haittavaikutuksia kastraatiosta ennen sukukypsyyttä. On myös huomioitava, että testosteroni on osa koiran normaalia elimistön hormonituotantoa. Sillä on vaikutuksia myös koiran kehittymiselle. Tästä syystä kastraatiota ei olisi hyvä tehdä ennen kuin koira on kasvanut täysi-ikäiseksi, eli n.1,5-2 -vuotiaaksi. Tällöin koiran kasvu, kehitys ja luonne ovat tasoittuneet ja nähdään, onko kastraatiolle todellista tarvetta.

Hormonit, hormonit hormonit

Koska aihe on oma alueensa, niin tiivistetään lyhyeksi kertaukseksi miten hormonit toimivat. Aivojen osa hypotalamus tuottaa hormoneja, jotka aktivoivat aivolisäkkeen tuottamia hormoneja, jotka puolestaan aktivoivat erilaisten elimien, kuten kilpirauhasen, lisämunuaisten, haiman ja sukupuolirauhasten (kivekset, munasarjat) toimintaa. Erilaiset häiriöt hormonien toimintajärjestelmässä vaikuttavat niiden toimintaan ja tuotantoon.

Hormonit ja käyttäytyminen

Hormonit vaikuttavat omalla tavallaan käyttäytymiseen. Ne vaikuttavat serotoniinin eritykseen aivoissa, joka vaikuttaa mm.eläimen aktiivisuuteen. Autonomiseen hermostoon kytköksissä olevat tunteet vaikuttavat hormonien eritykseen, riippuen siitä minkälaisia tunteita erilaisten asioiden näkeminen ja kokeminen on aiemmin aiheuttanut. Hormonit eivät itsessään saa monimuotoista käyttäytymistä aikaan, kuten aggressiivisen käyttäytymisen piirteitä mm. murina tai haukkuminen, vaan silloin siihen on liittynyt usein myös seurauksista ja kokemuksista opittua operanttia käyttäytymistä.

Koska murrosiässä myös testosteroni astuu kuvioihin, uskotaan sen olevan syy käyttäytymisen muuttumiseen.Tutkimuksissa on todettu liiallisen testosteronituotannon aiheuttavan muutoksia eläimen käyttäytymiseen. On huomioitavaa kuitenkin, että myös kilpirauhasen tuottamat hormonit ja lisämunuaisten erittämät stressihormonit voivat aiheuttaa koirassa käyttäytymismuutoksia, eli käyttäytymisen muutosten taustalla voi olla muitakin tekijöitä kuin testosteroni.

Mihin kastroinnilla pyritään?

Yleisiä syitä uroskoiran kastraatiolle on merkkailu sisätiloissa, astumisliikkeet ja aggressiivisuus toisia koiria kohtaan. Kastroinnilla pyritään poistamaan tai ennaltaehkäisemään kyseisten käyttäytymisten ilmeneminen jatkossa. Testosteronin on todettu nostavan koiran itseluottamusta ja reaktiivisuutta, eli kynnystä reagoida ärsykkeisiin. Tutkimusten mukaan koiran reaktiivisuus samaa sukupuolta olevia koiria kohtaan voi laskea testosteronin vähenemisen johdosta, mutta muutosta ei kuitenkaan havaittu, jos kyse oli vastakkaista sukupuolta tai ihmisiä kohtaan kohdistuvasta aggressiosta.

Milloin kastraatiosta on hyötyä?

Silloin kun testosteronihormonit vaikuttavat koiran käyttäytymiseen sen elämänlaatua laskevasti (mm. stressi), on kastrointi perusteltua. Esimerkiksi tilanteet, jossa naapurustossa on vähän väliä kiimassa olevia narttuja, koira ei pysty rauhoittumaan ja ylireagoi ympäristössä oleviin asioihin, on tällöin kastraatio perusteltua koska se vaikuttaa koiran hyvinvointiin. Kastroinnin vaikutukset tulisi näkyä lisääntymiseen liittyvän käyttäytymisen vähenemisenä ja heikkenemisenä, jolloin se on ollut perusteltu toiminpide.

Milloin kastraatiosta ei ole hyötyä?

Ongelmakäyttäytymisessä ei ole kovinkaan usein kyse testosteronin aiheuttamista ongelmista. Kyse voi olla joidenkin muiden hormonien toiminnasta, mutta suurin osa käyttäytymisongelmista on seurausta opituista käyttäytymismalleista. Varsinkin murrosiässä muutoksia koiran käyttäytymisessä on usein havaittavissa. Murrosiässä koira on epävarma itsestään, jolloin vastaantulevissa tilanteissa se voi kokeilla erilaisia strategioita selvitä tilanteista. Se, minkälaiset seuraukset kyseisellä käyttäytymisellä kyseisessä tilanteessa on, vaikuttavat jatkossa miten koira käyttäytyy. Esim. jos koiraa jännittää vastaantuleva koira ja saa koiran reagoimaan haukkumisella (joka on karkoittava ele ja normaalia koiran kommunikaatiota). Ohitustilanteessa haukkumisen seurauksena on se, että toinen koira poistuu kauemmaksi ja jännitys lievenee, eli koiran olo helpottuu ja tämä on ollut kannattava strategia tilanteessa. Luuletko ettei koira yrittäisi jatkossa samaa tapaa, jos se todetaan kerran toimivaksi? Eli tällöin on tapahtunut oppimista, johon hormoneilla ei ole ollut vaikutusta.

Astumiskäyttäytyminen voi mm. liittyä koiran stressiin eikä tarkoita aina sitä, että se johtuisi korkeista testosteronitasoista. Tutkimusten mukaan mm. ihmiseen kohdistuvaan aggressioon, eroahdistuneisuuteen tai muihin käyttäytymisongelmiin kastraatiolla ei ole todettu olevan vaikusta. Kastraatiosta voi olla myös haittaa. Testosteronin lasku laskee koiran itseluottamusta, jolloin tarve puolustautumiselle uhkaavissa tilanteissa voi kasvaa ja pahentua. Tästä syystä erilaisista pelkotiloista kärsivälle koiralle ei suositella kastraatiota. Huomioitavaa on, että usein remmikäytösongelmien taustalla on pelko tai epävarmuus, jolloin ongelma yleensä pahenee kastraation seurauksena.

Harkitse tarkkaan koiran kastraatiota

Jos harkitset koirasi kastroimista käyttäytymisperäisten syiden vuoksi, on hyvä kysyä mielipidettä niin eläinlääketieteen kuin käyttäytymistieteen asiantuntijoilta. Koiran käyttäytyminen on se, jonka kanssa eletään päivittäin. Terveydellisiä ongelmia voidaan välttää muillakin tavoin.

Ammattitaitoinen ongelmakoirakouluttaja osaa ottaa huomioon terveydellisten tekijöiden vaikutukset koiran käyttäytymiseen ja tarvittaessa ohjata eläinlääkärille tarkempia tutkimuksia varten. Yhteistyöllä saamme aikaan hyvin käyttäytyviä koiria, joiden kanssa arki toimii.

Varaa aika kouluttajan kotikäynnille Dogion käyttäytymisklinikan kautta.