DogMythBusters #7: Ketjukaulapanta auttaa remmissä vetämiseen

Vetäminen on aina opittu käytös yhtälailla kuin vetämättä käveleminen. Koirat tekevät erilaisia asioita saavuttaakseen jotain itselleen kannattavaa. Voisi kuvitella, että kaulapannan aiheuttama kuristus tekisi vetämisestä niin epämiellyttävää, ettei koira enää halua vetää eteenpäin.

Joillekin koirille tämä ajatus voi toimiakin, mutta yleensä koira haluaa edetä eteenpäin sitä kiinnostaviin kohteisiin. Ja näihin kohteisiin pääsee nopeammin, kun vetää ja omistaja tulee yleensä kiltisti perässä. Pannasta aiheutuva kipu on pienempi paha kuin mielenkiintoisen kohteen luokse pääseminen. Kohteen luokse pääseminen on tuottanut koiran mielestä jotain mieluisaa ja käytös, joka on edeltänyt koiran haluaman kohteen luokse pääsemistä, on vahvistunut, eli tässä tapauksessa vetäminen. Olet huomaamattasi vahvistanut koiran vetävää käytöstä päästä kohteeseen nopeammin. Usein kerta tai pari riittää, jolloin koira huomaa, että vetäen pääsee nopeammin sen haluamien asioiden äärelle ja alkaa toistaa käytöstä useammassa tilanteessa.

Kipu käyttäytymisen syynä

Toinen yleinen syy koiran vetäessä remmissä on kipu. Tätä harvoin tulee ajatelleeksi, koska koirahan pyrkii kivusta luontaisesti poispäin. Koiran vetäessä, kaulaan aiheutuu painetta ja mahdollisesti kipua, joten koira alkaa (ihmisten ajattelutavan vastaisesti) vetämään lisää, päästäkseen pois kivun aiheuttajasta. Kipu saattaa olla koirassa itsessään olevaa, johon koira hakee endorfiini-huumaa tempomalla. Koira ei aina ole se vetävä osapuoli, vaan omistaja saattaa vetää tai nykiä koiraa remmistä ja aiheuttaa koiralle epämiellyttävän tunteen tai kipua. Mikäli et halua koirasi vetävän remmissä, älä myöskään itse käyttäydy samoin.

Mitä remmissä vetäminen aiheuttaa koiralle?

Kivun lisäksi koiralle saattaa aiheutua vakavia vammoja vetämisestä. Iho saattaa vaurioitua hankaavasta pannasta ja aiheuttaa mustelmia, joita harvoin havaitsee. Lihakset ovat kovalla rasituksella koiran vetäessä. Ei pelkästään kaulan alueen, vaan usein koko koiran keho on selkää myöten jännittynyt. Vetäminen ja vääränlainen kaulapanta saattaa aiheuttaa vaurioita henkitorveen, kurkunpäähän, ruokatorveen ja kieliluuhun. Myös koiran kaulanikamat ja välilevyt voivat vaurioitua. Kaulan alueella kulkee myös autonominen hermosto, jonka toimintaa kaulapannassa vetäminen saattaa häiritä. Pitkäaikainen vetäminen voi aikaansaada pysyviä muutoksia. Pahatkaan vauriot eivät välttämättä näy koiran käytöksessä ulospäin heti, vaan koira saattaa alkaa oireilla vasta vuosien kuluttua.

Lenkille päälle kunnon varusteet

Olen työskennellyt yli kymmenen vuotta eläintarvikeliikkeessä. Niin omassa työssäni kuin eläinkaupassakin olen huomannut, että usein koirien käytösongelmiin etsitään pikaratkaisuja ja usein hankitaan erilaisia lisävarusteita koiran hallitsemiseksi. Tässä vinkkejä oikeanlaisten varusteiden valintaan ja miten vetämistä estävät apuvälineet toimivat.

Kaulapanta

Kaulapantaa tulisi käyttää vain koiralla, joka ei vedä. Oikeanlainen kaulapanta tulisi olla niin leveä, että se peittää vähintään kaksi nikamaväliä. Tällöin paine jakautuu laajemmalle alueelle. Pannan on hyvä olla pehmustettu ja tukeva.

Valjaat

Tulisi olla hyvin istuvat ja pehmustetut. Valjaat eivät saa estää lapaluun luontaista liikettä, joten niiden tulla olla sellaiset, etteivät ne asetu lapaluun päälle. Valjaat tulee säätää riittävän napakaksi, jotta ne eivät liiku koiran päällä sen vetäessäkään.

Talutin

Talutin olisi hyvä valita sen mukaan, miten paljon koiralla halutaan olevan haisteluvaraa, minkälaisessa ympäristössä liikut ja miten hyvin koira on hallinnassa (ettei aiheuta vaaratilanteita muille liikkujille). Nahkainen tai kankainen talutin on hyvä valinta. Remmiin voi laittaa myös joustinpalan kiskaisujen vaimentamiseksi.

Ketjupanta

Kuristava ketjupanta on kapea ja aiheuttaa paineen hyvin pienelle alueelle. Se saattaa pienestäkin nykäisystä aiheuttaa vaurioita koiran kaulan alueelle. Älä siis missään nimessä käytä ketjupantaa koiralla, joka vetää.

Kuonopanta

Kuonopanta on hieman lempeämpi vaihtoehto vetämisen estämiseen kuin kuristava ketjukaulain. Se toimii hevosen riimun tavoin, eli kun koira alkaa vetämään, sen pää kääntyy joko sivulle tai alaspäin (mallista riippuen) ja estää vetämisen. Tosin koira voi oppia jännittämään niskansa ja näin oppia vetämään myös kuonopannan kanssa. Nopeat nykäisyt kuonopannasta (omistajan tai koiran toimista) saattavat aiheuttaa whiplash –eli retkahdusvammoja. Kuonon päälle asettuva osa saattaa myös painaa aivohermon haaraa.

Kuonopanta tulee aina kiinnittää niin, että sinulla on remmi kiinni kaulapannassa ja remmin toinen pää (tai toinen remmi) kuonopannassa. Tällöin ensimmäinen veto kohdistuu kaulapantaan ja vasta sen jälkeen vaimeasti kuonopantaan.

Vedonestovaljaat

Kiristyvät vedonestovaljaat aiheuttavat kivuliaan paineen koiran herkkiin kainaloihin ja ne saattavat kivun lisäksi hangata herkän alueen ihon rikki.

Reaktiovaljaat

Nämä ovat vedonestovaljaita miellyttävämpi vaihtoehto. Niiden ideana on estää koiraa vetämästä lisäämällä painetta rintaan ja hartioihin niin, että koira kääntyy ulkoiluttajaa kohti.

Remmissä kävelemisen opettaminen

Koska vetäminen on opittu käytös, sen poisopettamiseksi sinun tulee käyttää koulutusta, ei apuvälineitä. Ne auttavat koirasi hallinnassa, mutta eivät opeta koiralle oikeaa tapaa. Vetäminen ei myöskään katoa itsekseen, vaan siihen tarvitaan harjoittelua halutulla tavalla kävelemisestä.